22. Oikeus ja kohtuus

"He huusivat epäoikeudenmukaisuutta ja kuolemaa / miljoona pientä ääntä / ja katseen kääntää / en minä, vaan he / pahin rikos ei vanhene / mutta termin pahin jokainen määrittää kohdallaan."

On mahdollista, että tämä on ollut luettavissa rivien välistä jo aiemmin. Voi olla että olen käsitellytkin asiaa muutamalla sanalla. Nyt kissa on kuitenkin aika nostaa pöydälle. "Fakta" on sellainen sana, jonka väärinkäyttämisestä sietäisi saada kuristushuonetta. Tai vaihtoehtoisesti raippoja. Tai ainakin suklaakiellon kolmeksi vuodeksi.

Faktaa eivät ole mielipiteet, eivät edes minun. Eivät, vaikka ne olisivat kuinka oivia. Eivät, vaikka ne PERUSTUISIVAT faktoille.

Faktaa eivät ole päätelmät, joihin on tultu pitkällisten pohdiskelujen päätteeksi pikkutunneilla. Eivät johtopäätökset joita voidaan vetää lehtikirjoittelusta. Eivät asiat, jotka pohjustetaan "en mä sitä mistään lukenut ole, mutta onhan se nyt ihan faktaa että".

Vaikka olisit kuinka varma asiasta, se EI ole faktaa, ellei se ole faktaa. Saatana.

Kun käynnissä on primitiivireaktio, asioista tulee yllättävän nopeasti "faktoja". Ottamatta tällä kertaa sen kummemmin kantaa itse reaktioon tai lynkkausmielialan lietsontaan, faktojen unohtuminen on eri asia, mutta kun asioita(lue: mielipiteitä, oletuksia, puhtaita valheita) aletaan väittää (lue: muuttaa, yrittää tehdä) faktoiksi yksinkertaisesti sanomalla niitä faktoiksi, nousevat karvat pystyyn.

Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä. Jokaisella ei ole oikeutta omiin faktoihin.

Kaikkea ei voi myöskään perustella sillä, että se nyt vain on mun mielipide. Jos mielipide ja faktat ovat ristiriidassa, faktat ajavat ohi. Sinun ei tarvitse pitää Casablancasta, mutta se ei tee siitä huonoa. Sinä saat pitää Transformers 2: Revenge of the Fallenista, mutta se ei tee siitä hyvää. Ja silloin minä pidätän oikeuden mielipiteeseen siitä että olet idiootti.

Kuten sanottua, kuristushuonetta, raippoja tai suklaakielto. Kuulostaako liian pieneltä tuomiolta? Liian suurelta? Kuulostaako siltä, että tämä on mielipiteeni, eikä silkkaa faktaa? Tässä saattaa olla joku pieni rinnastus tai vertaus siihen, että huudetaan epäoikeudenmukaisuutta ja kuolemaa koska rikolliset saavat lehtikirjoitteluihin perustuvien FAKTOJEN mukaan liian pieniä tuomioita. Sitten huudetaan että kun ei uhria eli ihmistä muista kukaan ja että ei mitään oikeuksia ole kansalaisella, rikollisia vaan hyysätään. Ja että rikollisilla ei pitäisi mitään oikeuksia olla, kaikki oikeudet pois ja kaikki oikeudet pidätetään, myös hovioikeus. Ja varsinkin jos on jotain vähän pahempaa tehnyt niin kun on kakkunsa kärsinyt niin Kainin merkki otsaan, oikeudet pois ja häpeäelämään loppuiäkseen. Mutta kansalaisilla vaan ei oikeuksia ole.

Mä en tiedä mitä nämä rikolliset on, jos eivät samaa kansalais-ihmismassaa kuin ne uhritkin. (Turpa kiinni. Mä tiedän että se toinen niistä teki jotain rikollista ja se toinen on uhri. Tämä ei ole sellainen rikollisenhyysäysjuttu että voi voi kun sekin on uhri ja itse asiassa se oli uhrin vika että näin tapahtui. Jos edes KÄVI, edes VILAHTI tällainen ajatus mielessä, kasaa pöydälle neljä tonnia materiaa, mene pöydän alle ja sahaa sen jalat poikki, SAATANA!) Miksi siis toisella on oikeus oikeuksiinsa ja toisella, jo jollain tapaa rangaistuksensa kärsineellä / kärsivällä, ei?

On totta, että silloin tällöin tuomiot ovat vähintäänkin omituisia kovuudessaan / kestossaan. Mä vihaan itseäni tämän takia ja pyydän mammaa antamaan piiskaa, mutta mulla ei nyt valitettavasti ole linkkiä / lähdettä seuraavaan. Joten älkää ottako tätä sellaisena FAKTANA. Tämä ei ole myöskään mielipide. Tämä on asia, jonka olen melko varma olevan totta, mutta koska en pysty sitä nyt tarkistamaan tai jakamaan sitä originaalia tietoa. Ja kohteena olevaa tutkimusta toki koskevat kaikki virhemahdollisuudet ja sensellaiset. Kuitenkin. Perkele. On tehty tutkimus, jossa tavalliset ihmiset saivat kaiken sen tiedon rikostapahtumasta kuin oikeuskäsittelykin (vrt. vain median välittämät tiedot, jotka tapauksista normaalisti tiedetään), ja sitten heitä pyydettiin antamaan tuomioita. Näitä ei tietenkään annettu tuomituille, vaan kyseessä oli testi. Ymmärrättehän, sellainen tieteellinen juttu.

Pääsääntöisesti tavalliset ihmiset olisivat antaneet rikoksista LIEVEMPIÄ tuomioita kuin tuomioistuimet, kun heillä oli käytössään samat tiedot.

Tämä ei toki toimi aina. Kuten sanoin, "on totta, että silloin tällöin tuomiot ovat vähintäänkin omituisia kovuudessaan / kestossaan". Voit leikkiä että edellinen lainaus oli sellaista FAKTAA. Ei se ollut, mutta leikki on lapsen työtä. Se oli sellainen mielipide. Mutta Kansan Syvät Rivit ja Tiedostavat Kansalaiset ovat järjestelmällisesti sitä mieltä, että tuomiot ovat liian kevyitä.

Minä olen järjestelmällisesti sitä mieltä että ihmiset ovat massoina idiootteja. Nykyiset tavat saada äänensä kuuluville jotenkin hauskasti vielä antavat massoille niiden yksittäisten tyhmimpien äänen. Minusta olisi oikein kohtuullista, että oikeus internetin käyttöön pitäisi ansaita esimerkiksi älykkyystestillä. Se tarkistaisi että ihminen ymmärtää sanan "fakta" merkityksen, ja lisäksi pitäisi osoittaa ylittävänsä tietty älykkyysraja.

Yksi hyvä raja olisi, jos löytyisi älykkyyttä enemmän kuin kirjoituskonetta hakkaavalta apinalta.