maanantai 30. kesäkuuta 2008

13. Intia intiaaneille

Kauan ennen kasinoiden perustamista Amerikan alkuperäiset asukkaat keksivät, että kun maissinjyvää kuumentaa, se auki pamahtaessaan vapauttaa jyvän sisällä asuvan vihaisen jumalhengen. Lopputuloksena on vieläpä herkullinen eväs eläviin kuviin, lähimmän luolamaalausluolan seinillä olevien tarinoiden katseluun nuotion loisteessa.

"Apua, geenimanipuloitua ruokaa", huutavat hipit yhteen ääneen, ja vaikka on toki hyvä olla huolissaankin, esimerkiksi GM-viljalla on kuitenkin kiistatta hyviä puolia. "Mut ku geenimanipuloitua ruokaa ku syö, ja kato ku sä olet mitä syöt, niin ei niistä tiedetä tarkasti, voi olla että meistä tulee sammakoita ku semmosta syö", hipinretku jatkaa. Niin. Kun vain tulisikin, niin päästäisiin teistäkin.

Popcornin huono puoli on ikävät kuoret, jotka ovat johtava ientulehdusten aiheuttaja (Stetson-tutkimus, 2008) joutuessaan hampaitten väleihin ja hampaitten ja ienten väliin. Lisäksi aina silloin tällöin kupinmuotoinen kuori jää kiinni kielen takaosaan imaisten itsensä alipaineella kiinni lihaan. Ja sekös on ärsyttävää! Haukkua pitäisi intiaanit, mutta niitä on kohdeltu kaltoin sen verran pitkään, että olkoon. Popkornit ovat kuitenkin ihan hyviä.

Apuun voisi rientää geenimanipulaatio. Kannatan suuresti paukkumaissilajikkeiden muuntelua niin, että jyvä auki räjähtäessään joko pehmentää kuoren samankaltaiseksi sisällön kanssa, tai hajottaa sen olemattomiin. Roolipeleissäkin on kovan tason disintegrate-loitsuja!

Niin olisi kuorihuoli pois pyyhitty, ja popcornien syöntiin tuotaisiin takaisin se nautinto mikä niissä pitäisi olla. Ja jos ajatuksesi, rakas lukija, on "eihän toi jätkä tajua mitään, popcornin muodostuminen on riippuvainen nimenomaan kuoren ja ytimen erilaisen rakenteen suhteesta", voit imaista sukkaa. Tai vaihtoehtoisesti olisi oikein, että saat popcorninkuoren ikävästi hampaan väliin.

Toinen asia mikä kismittää ovat nettiadressit. Tietääkö joku, että joku sellainen olisi ikinä, milloinkaan tuottanut tulosta? No joo, ehkä n. 5 kertaa koskaan. Mutta ne ovatkin sitten olleet yleensä aiheesta, kuten että "Jericholle toinen tuotantokausi" (maailmanlaajuinen) tai "en millään keksi toista esimerkkiä, auttakaa!" (kotimainen).

En osaa päättää, kummat kaipaavat enemmän haukkuja, adressien tekijät vai niitä allekirjoittavat. Mikään ei tietysti estä nauramasta molemmille.

Kuvittelevatko adressien tekijät että niillä voidaan vaikuttaa? Varsinkin jos aihe on "enemmän pornoa televisioon" tai "Kaarlo Sarkia pois kirjastoista". Kyse ei ollut nettiadressista, mutta tämän vuoden juhannuskiertokirjeenä oli ilmeisesti pyyntö hidastella kassajonoissa, jotta päättäjät laskisivat oluen hintaa. Anteeksi, vittu, mitä? Ensinnäkään, olut ei ole liian kallista. Menkää töihin tai juokaa vähän vähemmän, saatanan köyhät. Toiseksi, miten helvetissä se vaikuttaa päättäjiin, miten se viesti menee perille, jos hidastelee jonoissa? Olen siinä uskossa, että kyseessä oli epäonnistunut juhannusläppä, eikä viestin alkuun pistäjäkään kuvitellut että kukaan hidastelisi, tai että millään olisi vaikutusta mihinkään, mutta sitä suuremmalla syyllä, MITÄ VITTUA?

Pahinta on toki, että viestiä kuitenkin lähetettiin eteenpäin, ja eteenpäin ja vielä eteenpäin. Niinhän kiertokirjeet tekevät. Niinhän nettiadressit tekevät. Ja ihmiset allekirjoittavat. Jos unohdetaan kaikki Aku Ankat ja Chuck Norrisit sieltä listalta, siltikään nimimäärä tai niiden aitous ei ole mitenkään varmennettavissa.

Ja ihmiset allekirjoittavat. Usein näkee sanottavan "eihän sillä ole mitään merkitystä kun ei noilla kuitenkaan mitään saavuteta, mutta allekirjoitin, asia on hyvä". Nettiadressit siis palvelevat ihmiselle lumelääkkeenä tarpeeseen vaikuttaa. Ei ole väliä, vaikuttaako oikeasti, kunhan voi tuudittautua ajatukseen että ainakin yritti. Tavallaan ihan ymmärrettävää, enkä taida jatkaa tätä ajatusketjua kovin paljon pidemmälle, koska pian se muuttuisi "fight the power 1984"-marmatukseksi. Eivät nettiadressit ole isoveljen keino pitää kansa ruodussa. Ne ovat tavallisen, mitäänsanomattoman kansalaisen väylä kuvitella itsensä tarpeelliseksi, oli sitten adressin perustaja tai allekirjoittaja.

Itse asiassa harkitsen tällä hetkellä nettiadressin perustamista. Se vaatisi päättäjiä nostamaan veroja yhdestä kahteen prosenttia, eli vain ihan vähän, ja näin saaduilla rahoilla geenimanipuloitaisiin popcorneista mukavammin syötäviä. Jos rahaa jää yli, voitaisiin perustaa iso elokuvateatteri, jossa syötäisiin näitä uusia popcorneja. Lisäksi eläimet voisi manipuloida tuottamaan ruusuntuoksuista lannoitetta maissin viljelyvaiheeseen. Näin minä vaikuttaisin yhteiskunnassa.

QB

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä väitän että opintoraha.fi -nettiadressin yli 127000 allekirjoitusta oli isolta osalta vaikuttamassa ensi kuun alussa tapahtuvaan 15% opintorahan nousemiseen. :b