9. Saunan takana on halkoja

Pahoittelen syvästi että pari viime viikkoa jäivät väliin. Kirjoittajan blokkini on edelleen aktiivinen, myös muissa jutuissa kuin tässä blogissa, eli minä passiivinen. Yritän jotenkin, jossain välissä, korvata sen jotenkin. En tosin uskalla luvata kesästä mitään, jos pitelee kivoja ilmoja, kuten nyt on.

Tänään pari yksittäistä lyhäriä.

Huonot häviäjät

Ja nyt puhutaan siis peleissä ja leikeissä ja sensellaisissa häviämisestä. Jos vaan on yksinkertaisesti häviäjä, se on voi voi.

On ihan ymmärrettävää, jos lapset ja nuoretkin eivät osaa käsitellä häviämistä, mutta kun aikuinen ihminen paiskoo pelilaudat menemään ja alkaa kiukutella, alkaa haastaa riitaa tai käy käsiksi, on katujyräaika. Ja jos kyseessä oli rahasta pelaaminen, niin ainakin sitä piti tietää mihin lähti mukaan. Jälkipelit ja tappion kalkki kuuluvat peliin kuin peliin, mutta se on aivan eri asia kuin vinkuminen ja tuittuilu. Tiedän ihmisiä, jotka ovat niin huonoja häviäjiä, että jokainen lautapelisessio omien lasten kanssa päättyy itkuun ku aikuinen ihminen saa itkupotkuraivarin ja paiskoo Afrikan tähden seinään kun häviää jälkikasvulleen. On se kilpailuvietti kiva juttu!

Mainostoimistot

Kun aloin kirjoittaa tätä blogia pari kuuta takaperin, tein periaatepäätöksen, etten koskisi ajankohtaisiin juttuihin, vaan keskittyisin universaaleihin tapauksiin. Nyt on kuitenkin pakko käynnistää katujyrä. Mainokset. Muistan, miten 90-luvulla kirottiin sitä miten huonoja mainoksia televisiosta tulee. Voi kun silloin olisi osattu ennakoida, miten ÄRSYTTÄVIÄ mainoksia seuraavan vuosikymmenen loppupuolella televisiosta tarjoillaan.

Vierivät pantterit: idea on ihan hauska (karkitkin hyviä, ostin pussin ennen kuin olin nähnyt yhtään mainosta, EN OSTA ENÄÄ!) mutta bändin tyypit umpikiristäviä, varsinkin se eniten äänessä oleva kaveri "oikeessa suhteessa, sitä jengi haluu". KATUJYRÄLLÄ YLI!

"Jalkoja särkee": jonkun särkylääkkeen, olisiko aspirinin mainos. "Mut ei mun pää oo kipee, jalkoja särkee". Sanoit sen jo. TYHMÄ! ANSAITSET SEN KIVUN!

Hesen joku kampanjapurilainen: "mamma mia mozarella ja saalami". En mene enää ikinä Hesburgeriin. En milloinkaan tämän auringon alla.

Ja lista on loputon, kaiken maailman mobiiliviihdemainokset olivat vain alkusoitto, eivätkä enää lähellekään ärsyttävimmästä päästä.

Mainostoimistot! Nyt järki käteen! On kovasti vaikeaa saada ihmisten huomio, mutta ei näin. Ei näin!

Hienot biisit

"Kuuntele tän sanat oikein kunnolla, täs on siis upee biisi. Porukka ei tajuu, kuuntele sanat." Joo, hyvä ne onkin kuunnella tässä metelissä, ja ei, ne ei kuitenkaan puhuttelisi juuri mua, vaikka ne tekeekin niin sulle. Tilanteen raivostuttavuutta on vaikea pukea sanoiksi, mutta JOKAINEN tietää sen tyypin, ja sen kappaleen, ja sen tilanteen. Tiedättehän? Tuletteko katujyrän ohjaimiin kanssani?

Hä, vittuileksä?

"Vittuiletsä? Hä, vittuileksä? Mitä? Mitä sä alat vittuilemaan? No miks sitten alat vittuilemaan? Vittuilethan. No tollai vittuilemalla!" Fill in the blanks. You know the drill. Päissään olevilta riidanhaastajilta tämän vielä jotenkin tajuaa, koska joskus on itselläkin känni mennyt pahaan luuppiin, mutta että selvinpäinkin, yli 13-vuotiaana? MITÄ VITTUA?

Vittuile vaan

Hauskan tekstin, varsinkin visuaalisesti kivan, sisältävä paita voi olla hieno ja jopa hauska. "Minulle ei vittuilla"-paita ei ole. Varsinkaan jos se on kuuskytkiloisen kynäniskan päällä. Tosin ilman sitä ei olisi hihityttävää "minulle vittuillaan"-paitaa.

Ei, se ei ole sillai hauskasti omaperäinen, jos sellaisia näkee päivittäin. Juntteja ne on.

Ihmiset, jotka aloittavat

Sellaiset ihmiset, jotka aloittavat asioita. Kuten blogeja. Ihmiset jotka eivät kuitenkaa saata aloittamiaan asioita loppuun, tai jos kyse on jatkuvasta jutusta, pidä edes hiukan sinne päin lupaamiaan asioita. Kuten päivitystahtia. Kuulen katujyrän kaukaista ääntä.

QB